Keskikesän juhlaKesäkuun 20. ja 26. päivän välisenä lauantaina vietettävä keskikesän juhla, joka yleisesti tunnetaan juhannuksena on alunperin ollut muinaisen kansanuskonnon säänjumalan, Ukon päivä. Ukon päivää vietettiin vuoden valoisimpana aikana, jonka uskottiin pitävän sisällään taianomaisia voimia. Vuoden valoisimpana aikana noidat ja parat, noitien rikkauksia kantavat apurit, olivat liikkeellä ja vokottelivat varomattomia kulkijoita ja kantoivat omistajalleen rikkauksia. 
Ukon juhlaan liittyy myös paljon uskomuksia ja taikoja, joilla voidaan mm. nähdä kuka on tuleva puoliso tai varmistaa hyvä viljavuosi. Ukon juhla onkin mielletty hedelmällisyyden ja sadon juhlaksi. Keskikesän yö on myös oivallista aikaa sielun myymiselle pirulle, jota vastaan voi mm. rikastua tai oppia uusia pelimannin taitoja. Alla muutama mielenkiintoinen taika ja uskomus, jonka voi pistää koetukselle tänäkin juhannuksena! ”Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.” (Perho) ”Lantut istutetaan juhannusaattona. Lantun taimia ei saa istuttaa kyykkysillään, vaan kumarassa, etteivät lantut halkea kasvaessaan.” (Sysmä) ”Joka juhannusaamuna ensiksi sai lehmänsä laitumelle, hän sai lehmilleen hyvän onnen, ja siinä olikin vanhoilla ihmisillä kova kilvankoitos juhannusaamuna.” (Virrat) ”Paran synnyttäminen. Juhannusyönä täytyy ottaa korento ja mennä kiertämään kirkko kaksi kertaa myötä- ja kerta vastapäivään ja joka kerralla lyödä kerta kirkon joka nurkkaan. Kun menee kolmannen kerran, niin täytyy huutaa: ”Synny, synny parasein, voita, maitoa kantamaan!” Jos tahtoo tämän varmasti onnistuvan, niin täytyy luvata itsensä perkeleelle.” (Juva) ”Kun juhannusyön kasteella pyyhkii kolme kertaa heikkoja silmiä, ne tulevat paremmiksi. Sokeakin voi saada näkönsä.” (Paimio) ”Juhannusaamun kaste on terveellinen lääke moneen tautiin. Sitä kerätään pulloon säilytettäväksi.” (Kokemäki) ”Hyvän naimaonnen saa, jos juhannusyönä kierittelee alastomana kasteisella niityllä.” (Ikaalinen) ”Jos tyttö ihaili jotakin poikaa ja tahtoi tätä rakastumaan itseensä, meni hän salaa juhannusyönä sen pojan kodin ruismaahan juoksemaan, niin ettei häntä kukaan nähnyt. Kun poika söi siitä rukiista tehtyä leipää, hän alkoi kaivata sitä tyttöä.” (Karjalan kannas) ”Haltijat kuivaavat juhannusyönä maan sisässä olevien aarnihautojen aarteita ja polttavat silloin valkeita aarnihautojen päällä. Kun pääsee niin likelle haltijaa, että saa sille jotakin sanottua, pääsee aarnihaudan omistajaksi.” (Hämeenkyrö) ”Muutaman järven salmen yli kulkee haltija juhannusyönä matona. Jos levittää silkkihuivin sillalle, mato tulee siihen, ja kun sen kääräisee huivisään, se muuttuu rahoiksi.” (Ilomantsi) ”Kun menee juhannuksena kosken kivelle istumaan ja pelaamaan, niin näkki opettaa hyväksi pelimanniksi.” (Härmä) ”Jos juhannusyönä kerää seitsemää eri lajia kukkia, panee ne yöksi tyynynsä alle ja toivoo jotakin, niin toivomus toteutuu.” (Pori) ”Jos juhannuskokon napapuu jää pystyyn ja muu kokko palaa, tulee polttajista vanhoja piikoja.” (Janakkala) ”Juhannusaattona saunasta tultua asetuttiin saunan eteen selkä päin saunaa ja heitettiin vihta jalkojen välistä saunan katolle. Mihin päin vihdan tyvipuoli kääntyi, siellä sitten seuraavana juhannuksena oli; jos kirkkoon päin, tuli kuolema.” (Kalanti) ”Juhannusyönä käydään mitään puhumatta keräämässä yhdeksää eri lajia kukkia, ja niistä laitetaan kranssi, joka solmitaan seitsemällä heinällä. Tätä kranssia pidetään kolme yötä päänaluksen alla. Kolmantena yönä näkee silloin tulevansa.” (Pori) ”Juhannusyönä kierrettiin kailiskulmainen ruispelto neljään kertaan paitasillaan. Neljännellä kerralla tuli tuleva sulhanen vastaan kulman takaa ja ojensi kätensä. Sille ei saanut antaa kättään eikä puhua mitään.” (Tyrvää) ”Juhannusyönä lakaistiin alastomana kaivon ympärys vastapäivään ja katsottiin sitten kaivoon. Siellä nähtiin sulhanen.” (Pomarkku) Yhtälailla juhannukseen kuuluvat taikojen ja uskomusten lisäksi myös kesäiset herkut. Kokeile vaikka tätä kesäisen herkullista mansikka-raparperipiirakkaa yksinkertaisella piimäpohjalla, josta riittää isommallekin porukalle. Parasta tässä ohjeessa on sen yksinkertaisuus: sekoita kaikki aineet keskenään, kaada uunipellille ja lado päälle mansikat sekä raparperit. Mansikka-raparperipiirakka
1 uunipellillinen.
Täytteeksi:
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita kaikki aineet keskenään. Kaada taikina kevyesti voidellulle uunipellille, tai leivinpaperoidulle uunipellille. Levitä tasaiseksi kerrokseksi nurkkia myöten. Levitä taikinan päälle runsaasti raparperia ja mansikoita. Ripottele päälle reilusti fariinisokeria ja halutessasi myös kanelia. 
Paista 200 asteessa kypsäksi, noin 25-30 minuuttia. 
Avainsanat: leipojat, leivonta, ohje, resepti, juhannus, keskikesä, juhla, valo, kesä, yötön yö, aurinko, Ukko, taiat, uskomukset, taika, uskomus, hedelmällisyys, viljasato, para, mansikka, raparperi, piirakka, piiras, piimäpohja, yksinkertainen, super, helppo, uunipellillinen
Lähteet: ⇢ Seuraavalla sivulla: Marjaisa piimäkakku Ei arvosteluja vielä! Sinun arvosanasi: Hei! Hyvä ohje toteuttaa lavalle, kun on oma vuoro viedä tarjottavat. Tarvikkeet joka kotoa löytyvät ja edulliset. Aion toteuttaa myös omenalla tai raparperin kanssa muita marjoja! Terv. Sirpa – Siru 27.06.2017 |
Ajankohtaista
Joko olet leiponut ihanaa puolukka-toscapiirakkaamme! Luetuimmat reseptitUusimmat reseptit |
© 2014-2022 Leipojat.fi team | Instagram: @leipojat | Contact