Myös pääsiäinen, niin kuin suurin osa Suomen pyhäpäivistä, perustuu aikaan ennen kristillistä ajanlaskua – pakanallisiin juhlapyhiin. Kevään juhlana pidetty pakanallinen ”pääsiäinen” on juhla, joka liitetään valon voittoon pimeydestä (kevätpäiväntasaus) ja luonnon heräämiseen eloon talven jälkeen. Pohjoisessa kevään jumalatarta Ostaraa (Ēostre, vanhaksi englanniksi) juhlittiin kevätpäiväntasauksen aikaan eli pääsiäisen tienoilla jo kauan sitten. Pääsiäisen nimi englanniksi (Easter = Ēostre) ja mm. ruotsiksi (Ostara = Öster) juontaa juurensa kevään jumalattaren nimestä. Ostaran symbolina pidettiin jänistä, joka onkin jäänyt elämään myös nykyisessä kevään juhlan muodossa mm. suklaapupuina. Ostaran juhlaan yhdistetään myös uuden elämän alku, jota pääsiäismunatkin meille viestittävät. Pääsiäisenä on virpojien lisäksi liikkeellä noita-akat ja jopa itse piru harakoinensa. Hui olkoon! Kevään juhlaan liittyy paljon erilaisia uskomuksia ja taikoja, jotka on kirkonmenojen myötä unohdettu tyystin suurimmassa osassa Suomea – virpomista lukuun ottamatta tietysti. Mikäli mielit hyvää satovuotta tai haluat tietää tulevan puolisosi tai sen kuka kylässäsi on trulli, on pääsiäinen oivallinen hetki pienille taioille ja uskomuksille! 
”Palmusunnuntaina kävi köyhempi kansa varakkaampia virpomassa. Tehtiin kauniit vitsat pajun varvuista ja koristeltiin ne. Niillä sitten lyötiin varsinkin emäntiä, ja luovutettiin sitten palmut niille, joita virvottiin. Virvottaessa luettiin: ”Virpoi varpoi, tuoreeks terveeks, ison talon emännäks, viijen piijan pitäjäks! Viikoks velaks, vuuveks vapaaks; sinulle vitsat, minulle palkka!” Virpoja tuli sitten pääsiäispyhinä palkoilleen, kun emännillä oli antaa pyhiksi leivottua evästä runsaalla kädellä.” (Tervo) ”Jos kiirastorstaina leivotaan, tarvitaan sinä vuonna tavallista enemmän leipää. Sanottiin, että jos suurneljänpäivänä taikina pannaan, on vuoden kuluessa pantava neljäkymmentä taikinaa likaa.” (Salmi) ”Pitkänäperjantaina ei saa syödä koko päivänä mitään rasvaista, ei muuta kuin suolaa, leipää ja mämmiä, ettei susi söisi elävältä.” (Lammi) ”Jos lasta imettää kolme pitkääperjantaita, niin siitä tulee velho eli tietäjä.” (Pielavesi) ”Ennen oli tapana lankalauantaina keittää ne langat, jotka oli talven mittaan kehrätty.” (Hailuoto) ”Kuka on trulli, saadaan tietää, kun pääsiäislauantaina nimitetään kivi kullekin, jota epäillään – kivet otetaan saunan kiukaalta ja pannaan erikseen. Aamulla valellaan näitä kylmiä kiviä vedellä, ja jonka kivi kihajaa, se on trulli.” (Laihia) ”Jos pääsiäisenä on kaunis ilma, tulee hyvä vuosi.” (Korpilahti) ”Pääsiäisaamuna haltijat polttavat aarteista homeet.” (Hankasalmi) ”Se ihminen, joka pääsiäisaamuna ensin havaitsee ylös ja ennättää soittaa kelloa, on koko vuoden talon onnellisin.” (Juva) ”Kun pääsiäistä vasten yöllä syö kymmenen muikkua pyrstö edellä, niin kuka sitten yöllä unessa tulee juottamaan, se on tuleva puoliso.” (Suonenjoki) Nauti kevään juhlasta tällä todellisella suklaapommilla, suklaamuropohjaisella Mignon-moussepiirakalla! Voit valmistaa tällä ohjeella joko yhden ison piirakan (n. 23 cm halkaisijan vuoka) tai usean pienemmän piirakan. Pääsiäisen jälkeen piirakkaa voi toki valmistaa vaikkapa wienernougatista tai tavallisesta maitosuklaasta Mignonin sijasta. Pääsiäisen suklaapommi – Mignon-moussepiirakka
Suklaamurotaikina
Sekoita kaikki aineet nopeasti sekaisin keskenään monitoimikoneessa, sähkövatkaimen koukuilla tai sormin nyppien. Anna viilentyä jääkaapissa vähintään 30 minuuttia ennen käyttöä. Voit tehdä suklaamurotaikinan vaikka edellisenä päivänä sillä se säilyy jääkaapissa kaksikin viikkoa, kunhan taikina on kääritty huolellisesti tuorekelmuun. Kun otat murotaikinan käyttöön kylmänä suoraan jääkaapista temperoi se käyttölämpötilaan eli vaivaa sitä hetki pöydällä – muuten taikina jää epätasaiseksi ja paiston aikana siihen nousee kupruja ja saattaa halkeilla. Kauli taikina tätä piirakkaa varten erittäin ohueksi, noin 1-2 mm paksuiseksi matoksi. Näin saat pohjasta erikoisen rapean. Jos teet yhden ison piirakan on ehkä helpointa jättää pohja hiukan paksummaksi – näin pohja kestää täytteen paremmin. Käytä kaulinnan aikana vehnäjauhoja, jotta taikina ei jää kiinni pöytään/kaulimeen. Voit sivellä ylimääräiset jauhot piirakan päältä pullasudilla, kun olet ensin siirtänyt taikinan vuokaan. 
Vinkki piirakkavuokien voiteluun: Mikäli käytät lasista piirakkavuokaa voitele ja jauhota vuoka kevyesti. Jos käytössäsi on teflon- tai teräsvuoat, jotka ovat puhtaita voitele ne, mutta älä jauhota. Parasta tapa murotaikinapohjien paistamiseen on käyttää aina samoja teflon- tai teräsvuokia, jotka olet ennen ensimmäistä käyttökertaa voidellut hyvin, ja joita et ole pessyt käytön jälkeen. Paiston aikana murotaikinasta irtoaa vuokaan hiukan rasvaa, joka riittää jatkossa vuokien voiteluun. Sinun ei siis kannata pestä vuokia jokaisen käyttökerran jälkeen, niin säästyt jatkossa tältäkin työvaiheelta! Monessa ammattilaisleipomossa tämä on normaalikäytäntö. Nosta taikinamatto varovasti kahdella kädellä tai lastalla/kaulimen päälle kevyesti rullattuna piirakkavuoan päälle. Nosta taikinan reunoja, niin että taikina laskostuu kevyesti myös vuoan sisänurkkiin. Painele taikina jauhotetuilla sormenpäillä kevyesti vuokaan jokaista koloa myöten. Leikkaa ylijäämä taikina paletilla tai puukolla vuoan reunaa myöten. Pistele pohjaa muutaman kerran haarukalla – näin pohja ei kohoa paiston aikana. Leikkaa vuoan kokoinen pala leivinpaperia ja asettele se pohjan päälle – ripottele leivinpaperin päälle riisiä/kuivia papuja tai herneitä. Näin saat pohjan pitämään muotonsa ja reunat ylhäällä paiston ajan! 
Paista piirakkapohjaa noin 20-25 minuuttia, kunnes pohja on rapea ja ottanut hitusen väriä reunoihin. Koska kyseessä on suklaamurotaikina ei pohja ota väriä kuin aivan hitusen verran – paitsi palaessaan tietysti. Voit ottaa painona olleet riisit/pavut ja leivinpaperin pohjan päältä noin 15 minuutin kohdalla ja jatkaa paistamista normaalisti. Murotaikina tarvitsee painoa vain noin ensimmäisen 12-15 minuutin ajan, jonka jälkeen pohja pysyy muodossaan ilmankin painoa. 
Anna pohjan jäähtyä kunnolla ennen kuin irrotat sen vuoasta. Muropohjan tulisi irrota vuoasta melko helposti kääntämällä se varovasti ylösalaisin ja ottamalla se vastaan kämmenellä keskustan kohdalta. Mikäli pohjan irrottaminen vuoasta tuntuu liian haasteelliselta voit tarjoilla valmiin piirakan myös vuoasta! Täytä irrotettu ja täysin jäähtynyt pohja Mignon-moussella. Mignon-moussetäyte
Lämmitä 170 ml kermaa kattilassa melkein kiehuvaksi. Ota pois liedeltä ennen kuin kerma kiehuu ja lisää siihen kuoritut ja paloitellut Mignon-munat. Sekoita tasaiseksi, kunnes pääsiäismunat ovat sulaneet kerman sekaan. Anna jäähtyä kunnolla, kunnes seos on sakeampaa ja kattilan pohja ei ole enää lämmin. 
Vatkaa sillä välin loppu kerma, 180 ml, vaahdoksi. Sekoita nokare kermavaahtoa Mignon-kermaseokseen ja sekoita tasaiseksi. Näin estät seoksen paakkuuntumisen ja tasaat kerman ja seoksen lämpötilat! Sekoita suklaaseos lopun kermavaahdon joukkoon. Annostele piirakkapohjan päälle. Tasoittele lastalla tai viimeistele pinnalle haluamasi kuvio vaikkapa veitsellä. 
Koristele pääsiäismunilla ja anna piirakan jähmettyä jääkaapissa vähintäänkin tunnin verran, mielellään kaksi. 
Tarjoile kevyesti vatkatun ja miedosti sokeroidun kermavaahdon kera! Avainsanat: leipojat, leivonta, pääsiäinen, pääsiäismuna, suklaa, suklaamurotaikina, murotaikina, mignon, fazer, mousse, piirakka, piiras, tartaletti, vähälaktoosinen, suklaamousse, nougatmousse, ohje, resepti, uskomukset, taiat
Lähteet: ⇢ Seuraavalla sivulla: Uunijäätelö Lukijoiden arvosana:  Sinun arvosanasi: Ei kommentteja vielä. |
Ajankohtaista
Joko olet leiponut ihanaa puolukka-toscapiirakkaamme! Luetuimmat reseptitUusimmat reseptit |
© 2014-2022 Leipojat.fi team | Instagram: @leipojat | Contact